Meille tyypillisesti buukkasimme päivät täyteen ohjelmaa ja loman löhöilyosuutta yritetään paraikaa kovasti kiriä kiinni. Vikkoon mahtui paljon vauhtia ja vaarallisia (?) tilanteita jotka jäävät elämään sydämiimme keinutuoliaikoihin asti. Toivottavasti joku jaksaa siinä vaiheessa kuunnella kaakatuksiamme nuoruuden seikkailuista...
Sitten itse asiaan; mitäs siellä lomalla tapahtuikaan?
No, meillähän oli se kauan odotettu ja toivottu keikka, mutta sitä ennen kerkesimme rentoutua Pohjois-Suomen kovimmassa lumimyrskyssä matkalla rentoutumaan Edeniin. Sellaisessa poikkeussäässä pyörä EI kuulu suositeltavien kulkuvälineiden listalle, eikä kaupungin mini Mckaiverit(aura-autot) kerkeä aurailemaan jokaista pikku pyörätietä (paras talvipyöräilykaupunki, my ass).
Joo, päätettiin siis lähteä Edeniin juuri sinä päivänä kun Oulua kohtasi jääkausi 2013. Siellä sitten työntelimme pyöriämme umpihangessa tukat märkinä ja ripset jäässä. Taidettiin harhautuakkin pari kertaa risteyksistä, koska näkökenttämme oli hieman vajaa kyseisen lumimyrskyn takia. Jossain vaiheessa oli itsenäisten naistenkin pakko luovuttaa ja alentua kysymään neuvoa rakennustyömaan pakettiautomieheltä. Vähän kummeksuen meitä tarkastellen p-a-mies ilmoitti meidän olevan työmaan väärällä puolella, tyrmäsi epätoivoiset ajatuksemme työmaan poikki oikaisusta, ja loppujen lopuksi huomasimme istuvamme pakettiauton kyydissä matkalla kohti Edeniä. Uskomatonta mutta totta!
Toisaalta, tuo oli juuri niitä räjähtäneitä päiviä, jotka ovat niitä ainoita hetkiä kun ME törmäämme komeisiin, auttavaisiin herrasmiehiin.(Tiivistäen: komea rakennusmies ihanilla naururypyillä kyytsäämässä kahta räjähtänyttä rusinaa kohti edeniä...)
Vaikka ulkoilma olikin kutsuvan kirpeä, jostain syystä suurinosa oulun asukkaista tuntui valinneen edenin ulkoreippailun sijaan. Kuitenkin maailma oli näyttänyt meille pelkän hyvyytensä iltapäivän aikana, joten me nautimme hetkistämme kylpylässä täysillä.
Aiheeseen liittymätön kuva Miia Nuutilasta ja Baby Spicesta. |
Keikka-automme "punainen paholainen". HOX: Hygieninen 666. |
Yläpuolella näette syyn siihen miksi jäimme jumiin myös parkkihalliin ja miksi loppuroudauksemme sai hieman lisähaastetta. Pahoilaisella on oma elämä ja se avaa takaluukun kun sitä huvittaa. Loppuroudaus sattui olemaan niitä hetkiä kun sitä ei huvittanut avata luukkuaan.
Keikka meni hyvin! Saatin paljon kehuja ja IHANAA ruokaa ja IHANAA viiniä! <3 we very happy! Kiitelty triomme viihdytti ansiokkaasti yleisöä koko illan ajan. Kuumottavin hetki oli kun Elli ei tunnistanut häntä kättelemään tullutta kulttuuriyksikkömme johtajaa. Aili tunnisti kansanedustajan ja suoriutui seuranneesta smalltalkista kiitettävästi. Koko illan vieressämme istunut mummo innostui Ellin laulaessa Ranskalaisista koroista. Liekö kappalle ollut tuttu nuoruudesta? Ellin heitto naisten työllistymissuhteesta yhtyeessämme upposi yleisöön.
Musacorner! |
Komppiryhmä |
Duo Jatsitar |
Keikkapaikan parvekkeelta. |
Ja sitten kun muusikon arjesta on kaikki glamour ja ilmaiset viinit riisuttu, jäljelle jää kaksi naista nauttimauttimassa viimeisestä lomapäivistä peittojen lämpimissä pesissä. Kyllä oli hauska ja seikkailuntäyteinen loma! Tavoitteet saavutettu jälleen kerran. Näihin kuviin ja nähin tunnelmiin Jatsitar toivottaa tsemppiä arkeen kaikille! Muistakaa välillä hautautua peittojen alle nauttimaan kirjoista. <3
Aili ja elämän kumppani: Potterin poika Harri. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti